365/365

2014 on suoraansanoen ollut erilainen vuosi kun mikään muu. Tosi moni juttu on muuttunut, enkä mäkään ole enää sama ihminen kuin olin vuosi sitten (ihmekös). Oon kokenut paljon uusia asioita, tavannut mielenkiintosia ihmisiä, oppinut käyttämään toista kieltä kuin omaani, tutustunut paremmin itseeni ja kasvanut. Mä oon oppinut arvostamaan asioita, jotka ennen otin itsestäänselvyytenä.

Mä oon matkustanut, nähnyt uusia paikkoja ja joutunut menemään mukavuusalueeni ulkopuolelle, joka ehdottomasti kannatti. Tää vuos on ollut täynnä hymyä ja naurua, mutta oon kanssa ikävöinyt enemmän kuin koskaan. Mutta host-momin sanoin: "Everything happens for a reason, for a reason everything happens." 

Oon aina innoissani uudesta vuodesta, tuntuu kuin saisi aloittaa ihan puhtaalta pöydältä ja kaikki mahdollisuudet on auki. Hassua, että siltä tosiaan tuntuu vain kun vuosi vaihtuu. Tulevasta vuodesta mä aion kuitenkin tehdä ihan mahtavan, jotenkin tuntuu että oon nyt sellaisessa paikassa että se on jopa mahdollista. 

Hyvää uutta vuotta kaikille! Saa nähdä mitä 2015 tuo mukanaan!

MERRY CHRISTMAS

Nyt on viimein se kauan odotettu joulu, ihanaa! Toivottavasti teillä menee aatto lämpimissä meiningeissä laatikoista ja suklaasta nauttien perheen kanssa. Itse viettelen sitä Suomesta saamiani paketteja availlen ja Fazeria syöden, vaikkei se kotijoulua voitakaan. Toivottelen silti täältä sängyn pohjalta kaikille hyvät joulut, nauttikaa kinkusta!

SNAPSHOTS

Oon yks senioriluokan parhaimmista, jee! // Espanjan kotiläksyjä tekemässä

 

Meillä oli 3 peliä tällä viikolla. Jäädään/Meidän odotetaan jäävän yleensä seuraamaan kans Varsityn peliä.

Hävittiin peli Tawasia vastaan, kostoksi täytettiin pukkarissa oleva liitutaulu // Sain paketin Suomesta, ihanaa!

Käytiin katsomassa kauden ekaa wrestling-miittiä. On kyllä hauska laji!

Laitettiin pystyyn meidän kuusi // Korispelin jälkeen katsomossa

Koulussa oli päihteisiin liittyvä esitys, joka oli yllättävän hyvä!

Ollaan voitettu 4/7 meidän peleistä ja aika lailla joka ilta menee koriksen parissa.

Tänne tuli taas lunta // Osataan aina laittaa Gabin kanssa samat vaatteet päälle samoina päivinä

Meidän piti lähettää senior- ja vauvakuvat Yearbookkia varten. Eihän sitä niin paljoa ole muututtu?

Pidettiin vaihtarityttöjen kanssa tänään pikkujoulut ja jaettiin Secret Santa- lahjoja. Oli kyllä kiva ilta, vaikka päästiinkin aloittamaan vasta korispelien jälkeen 10 aikaan illalla.

Heippa! Nyt on aika lailla 4 kuukautta täynnä Prescottissa. Hassua, että sitä ollaan täällä oltu jo noin kauan. Tänään alko viimein n. 2 viikon pituinen joululoma, jonka aikana meillä kylläkin on niin korisharkkoja kuin pelejäkin. Ei siis ihan kokonaan ehdi sohvaan juurtua! Oon valitettavasti tosi väsynyt, joten annan kuvien puhua puolestaan ja palailen taas pian asiaan. Ihanaa joululomaa kaikille!

SUOMI

Katsotaankohan siellä jo niitä ihania pukuja linnan juhlapäivänvastaanotossa? Voi mitä tekisinkään, jos voisin istua sukulaisten kanssa sohvalla arvostelemassa niitä ja syömässä talven ekoja joulutorttuja ja pipareita. 

Tää ajanjakso on jokaiselle vaihtarille kova paikka, onhan jouluaika isoin juttu suomalaisille. On itsenäisyyspäivää, pikkujoulua, adventtia, ja jouluaattoa. Oon vasta alkanut tajuta, etten tule olemaan kotona enkä pääse katsomaan sitä jokavuotista Lumiukkoa. En pääse saunomaan, syömään suomalaista ruokaa, enkä availemaan lahjoja meidän 3 tuntia kestävässä rumbassa. Miksi kaikkea alkaa arvostamaan vasta kun välimatkaa on tuhansia kilometrejä?

Suomi on rehellisesti sanottuna paras maa. Se tarjoaa niin monta asiaa, mistä täällä ei olla kuultukaan. Amerikkalaiset puhuu joka päivä siitä, kuinka Amerikka on mahtava maa asua. Eikö olis jo aika, kun mekin oltaisi ylpeitä Suomesta? 

Meillä on ilmainen koulutus, joka on kaikenlisäksi huipputasoa. Mä niin ikävöin koeviikkoa ja sitä, että tunneilla oikeasti oppii jotain. Täällä ihmiset alkaa säästämään syntymästä asti collegea varten, ja maksaa sitä vielä monta vuotta sen jo loputtua. Meillä on talvirenkaat, julkinenliikenne, ja eläke.

Mitä kaikkea sitä voikaan ikävöidä? Mulla on järkyttävä ikävä ihmisiä. Mulla on ikävä sitä, että pystyi vaikuttamaan siihen mitä syö eikä sana "ruoka" pitänyt sisällään rasvaista roskaruokaa. Ruisleipää, salaattia, sushia, kalaa, hunajamarinoitua kanaa, iltapalaa! Sitä, miten pystyi itse liikkumaan paikasta paikkaan, eikä jokaiseen tarvinnut erikseen kysyä lupaa. Katulamppuja, kävelyteitä, lähikauppaa. Saunaa. Mulla on ikävä suomalaista telkkaria, mun sohvannurkkaa, ja leffailtoja äidin kanssa. Shoppailua ja kahviloita, joita täällä ei ole ollenkaan. Pipareiden leipomista Iän ja Paapan luona serkun ja siskon kanssa. Suomalaista vessaa!

Mä toivotan teille itkuisin silmin hyvää itsenäisyyspäivää! Oon ylpeä siitä, että olen suomalainen.

YOU'LL NEVER UNDERSTAND UNTIL IT HAPPENS TO YOU

Heippa! Oon vasta pikkuhiljaa alkanut tajuta, kuinka sitä täällä muuttuukaan tai ehkä enemmänkin löytää itsestään uusia piirteitä, jotka on ehkä piilenyt siellä pinnan alla koko ajan. 

Oon aina esimerkiksi ollut se, joka tulee kaikkialle myöhässä ja saa hemmon(äidin) jos toisenkin hermostumaan sen takia. Täällä taas itse olen se joka hermostuu! Amerikkalaiset tosiaan suunnittelevat kaiken juuri viime tinkaan, joka varsinkin ärsyttää treeneihin mennessä. Kerran hostmom sanoi, että "Mähän kuskasin teidät sinne ajoissa", kun todellisuudessa parkkeerattiin treenipaikalle alle 5 minuuttia ennen kuin pitäisi olla jo vaatteet päällä ja tekemässä lämppää. 

Juuri 15 vuotta täyttänyt hostsisko käy selvästi läpi suuria elämän vaihdekohtia, kun moni asia näyttää ärsyttävän ja reaktio on tosi negatiivinen kaikkeen. Yksi päivä tajusin, että hei! Sehän käyttäytyy ihan kuin minä juuri ennen kuin lähdin tänne. Musta on tosi ihana huomata, että harvoin itse enää turhia natisen tai mökötän, vaikka huonoja päiviähän sattuu kaikille. Ylipäätään asenne on paljon positiivisempi. Jes!

Kaikenkaikkiaan elämä rullaa hyvin eteenpäin: niin koulu kuin kielikin sujuu, treenit ei enää tunnu niin järkyttävän raskailta(onkohan kunto parantunut!), ja perheen kanssa lähennytään koko ajan. Joulu on jo ovella, lomaan on enää 2 viikkoa ja kohta ollaan jo puolessa välissä vaihtovuotta! Hymyilyttää.